Kanttilasta kajahtaa

MINNA CANTHIN TALO 

Kanttilan korttelin vaiheita 1700 –luvun lopulta nykypäivään

1780

-luvulla Kanttilan tontti oli kirjansitoja Skotten omistuksessa

1790

-luvulla tontti siirtyi lääninrahastonhoitaja Edbomin haltuun
1800-luvun alussa tontti oli mm. asessori Saloniuksen kasvimaana
1819

kehvolaiselle talonpoika Petter Wäänäselle myönnettiin kirjakaupanpito-oikeus ja hän pystytti tontille useita rakennuksia mm. kaksi asuinrakennusta sekä ulkorakennuksia

1820

rakennettiin Minna Canthin kadun varrella sijaitsevan rakennuksen ensimmäinen kerros ja Kuninkaankadun varrella sijaitsevan asuinrakennuksen runko, joka oli aluksi maalattu punamullalla 

1828

nykyisen Minna Canthin kadun puoleinen talo vuorattiin loppuun

1846

kirjakauppias Wäänänen kuoli ja kauppias Klementij Guseff osti talon

1849

Lankapuodin talo maalattiin keltaiseksi

1850

asuinrakennukseen, katujen kulmaukseen, lisättiin vinkkeliosa

1853

Gustav Vilhelm Johnson (Minna Canthin isä) tuli Tampereelta Finlaysonin puodin hoitajaksi Kuopioon, aluksi vuokratiloihin

1856

kun Canthien suku jo hallitsi taloa, koko Kuninkaankadun puoleinen asuintalo rapattiin      kalkkilaastilla

1860

Gustav Vilhelm Johnson (Minna Canthin isä) osti talon Klementij Guseffilta

1865

liike siirtyi Gustav Vilhelm Johnsonin haltuun

1881

kauppaliike, johon Tampereen lankakaupan lisäksi kuului sekatavarakauppa, siirtyi Minna 
Canthin omistukseen

1897

Minna Canth kuolee ja samalla vuonna perilliset ottavat liiketoiminnan haltuunsa

1909

Kanttilassa tehtiin suuria muutoksia, mm. sisäpihan puoleinen kuisti rakennettiin umpeen ja julkisivu sai jugend-sävyisen leiman

1930

-luvulla talo muutettiin arkkitehtuuriltaan nykyasuiseksi. Vuonna 1939 rakennettiin mm.  
kivinen torniosa porttikäytävän tilalle, ala- ja yläkäytävän rakennusten väliin

1947

rakennettiin pihasiipi ja lankakaupan osuus liiketalosta korotettiin kaksikerroksiseksi

1955

konttoritilojen muutos

1974

Minna Canthin erilliset Oy lopetti liiketoiminnan ja Kanttilan tilat siirtyivät valtion              omistukseen ja korjattiin virastokäyttöön ( viimeinen sisäpuolinen korjaus)

1980

luvulla Kanttilan tiloissa toimi mm. Työvoimapiiri ja Geologinen tutkimuslaitos

1989

Kuopion Taiteilijaseura teki aloitteen Kanttilan saamiseksi kulttuuri-, ja ystävyysseurojen  käyttöön

1991

Perustettiin Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys, jonka tavoitteen on mm.  Kanttilan säilyttäminen Kuopion katukuvassa. Samana vuonna tehtiin Kanttilan suojelupäätös, joka raukesi, koska rakennushallitus ei toimitanut asemakaavamuutoksen edellyttämiä asiakirjoja

1993

Kuopion läänin taidetoimikunta (Pohjois- Savon taidetoimikunta) muutti Kanttilan tiloihin

1994

Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys kävi Helsingissä neuvottelemassa                rakennushallituksen pääjohtaja Mäkelän kanssa Kanttilan kohtalosta. Rakennushallitus ehdotti neuvotteluja Kuopion kaupungille tonttien vaihdosta (Harmaalinna-Kanttila).

1999

Valtion kiinteistölaitos myy Kanttilan korttelin Valtion vaihto-omaisuusyhtymälle
(Vuodesta 2000 lähtien Kapiteeli Oy)

2003

Asemakaavamuutos, osa työväentalosta ja koko Kanttila on säilytettävä ulkoasultaan, mutta käyttötarkoitusta ei ole määritetty

2004

Kapiteeli Oy myy Kanttilan korttelin NCC:lle

2006

Punatiilinen paahtimo sekä Piispankadun suuntainen osa Työväentalosta purettiin ja tilalle rakennettiin asuinkerrostalo

2007

Kanttilan kunnostaminen ei etene lukuisista aloitteista huolimatta ja Kanttila tyhjenee

2015

Kulttuurineuvos Veijo Balzar suunnittelee ostavansa ja kunnostavansa Kanttilan, mutta vetäytyy hankkeesta alkuvuodesta 2016

2016

Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys muuttaa nimensä Minna Canth Kuopio ry:ksi

2016

Minna Canthin talo ry perustetaan kunnostamaan Kanttilaa ja tekee rakennuksen ostamisesta  esisopimuksen Bonavia Suomi Oy:n  (ent. NCC)  kanssa

2017

Suomi täyttää 100 -vuotta ja Savonia ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja lukuiset  yhteistyökumppanit aloittavat rakennuksen mittavan kunnostuksen ja palvelusisällön suunnittelun

2017

Minna Canthin talo ry tekee 19.3. Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä                ostopäätöksen ja  Bonava Finland myy Kanttilan Minna Canthin talo ry:lle

 Minna Canthin asuinvuodet Kanttilassa 1853 -1863 ja 1880 – 1897 

Minna Canth asui Kanttilassa nuoruusvuosinaan 1853-1863 ja uudelleen jäätyään leskeksi vuonna 1879 – aina kuolemaansa saakka vuoteen1897. Kanttilassa hän piti lankapuotia ja sekatavarakauppaa sekä emännöi kuuluisaa kulttuurisalonkiaan, jossa vierailivat monet kulttuurivaikuttajat Juhani Ahosta Jean Sibeliukseen. Minna Canthin Perilliset Oy jatkoi yritystoimintaa kirjailijan kuoleman jälkeen aina vuoteen 1974 saakka. Tämän jälkeen kiinteistön omistus ja käyttötarkoitus ovat vaihdelleet suuresti. Taloa on muokattu karkealla kädellä kunkin ajan arkkitehtuurin mukaisesti. Vasta vuonna 2003 julkisivu suojeltiin. 

Minna Canth ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.” Minna Canth (1844-1897) oli kirjailija, toimittaja, liikenainen, suurperheen yksinhuoltajaäiti ja vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka elämäntyöllä on ollut suuri merkitys Suomen kehittymisessä koulutuksen ja tasa-arvon edelläkävijäksi. Näytelmäkirjailijan teoksia esitetään yhä monessa Suomen teatterissa. Useat Canthin sitaateista ovat peräisin hänen näytelmäteksteistä. Minna Canth oli ensimmäinen suomalaisnainen, joka sai oman liputuspäivän, jolloin juhlistetaan myös tasa-arvoa. 

Kirjailija ja Canth-tutkija Minna Maijalan Minna Canth -kirjasta (2016) lainattu ”herkkä, hellä, hehkuvainen” kuvaa hyvin kirjailijan luonnetta, josta paljastuu hyvinkin herkkiä mielentiloja. Maijala on todennut, että Minna Canthin elämä ei ollut pelkkää julkista esitaistelijana olemista, vaan että yksityinen Canth on vaatimaton, ajoittain vetäytyvä, melankolinen, innostuva, lämmin ja vieraanvarainen.